Mitä eroa on turvallisuusauditoinnilla ja riskikartoituksella?
Turvallisuusauditointi ja riskikartoitus ovat kaksi eri asiaa, vaikka ne liittyvät läheisesti toisiinsa. Turvallisuusauditointi arvioi, täyttävätkö kiinteistön olemassa olevat järjestelmät ja toimintatavat niille asetetut vaatimukset. Riskikartoitus puolestaan selvittää, mitä uhkia ja haavoittuvuuksia kiinteistöön kohdistuu riippumatta siitä, onko niitä varten jo olemassa järjestelmiä. Tässä artikkelissa käymme läpi molempien menetelmien sisällön, keskeiset erot ja sen, milloin kumpaakin kannattaa käyttää.
Mitä turvallisuusauditointi käytännössä tarkoittaa?
Turvallisuusauditointi on järjestelmällinen tarkastus, jossa arvioidaan kiinteistön turvallisuusjärjestelmien, -prosessien ja -käytäntöjen vaatimustenmukaisuus suhteessa ennalta määriteltyihin standardeihin, säädöksiin tai organisaation omiin tavoitteisiin. Auditoinnin lähtökohtana on aina jokin vertailukohta: laki, standardi tai sovittu taso.
Käytännössä auditoija käy läpi kiinteistön paloilmoitinjärjestelmän, kulunvalvonnan, kameravalvonnan ja muut turvajärjestelmät dokumentaatioineen. Hän tarkistaa, onko järjestelmät asennettu oikein, huollettu asianmukaisesti ja dokumentoitu voimassa olevien vaatimusten mukaisesti. Auditointi tuottaa selkeän raportin siitä, mitä puutteita on havaittu ja mitä korjaavia toimenpiteitä tarvitaan.
Turvallisuusauditointi on luonteeltaan tarkistuslistamainen: se vastaa kysymykseen täyttyykö vaatimus. Se ei välttämättä ota kantaa siihen, onko vaatimustaso itsessään riittävä kiinteistön todellisille riskeille.
Mitä riskikartoituksessa selvitetään?
Riskikartoituksessa selvitetään, mitä uhkia kiinteistöön kohdistuu, kuinka todennäköisiä ne ovat ja millaisia seurauksia niillä olisi toteutuessaan. Riskikartoitus ei ole sidottu olemassa oleviin järjestelmiin vaan tarkastelee kiinteistöä ja sen toimintaympäristöä kokonaisuutena.
Tyypillinen riskikartoitus kattaa seuraavat osa-alueet:
- Murto- ja ilkivaltariskit suhteessa kiinteistön sijaintiin ja käyttötarkoitukseen
- Paloturvallisuuteen liittyvät riskit ja niiden hallinta
- Kulunvalvonnan puutteet ja luvattoman pääsyn mahdollisuudet
- Teknisten järjestelmien vikaantumisriskit ja niiden vaikutukset toimintaan
- Henkilöturvallisuuteen liittyvät tekijät
Riskikartoituksen lopputulos on priorisoitu kuva kiinteistön haavoittuvuuksista. Se vastaa kysymykseen mitä voi mennä pieleen ja kuinka vakavaa se olisi. Tämä tieto ohjaa päätöksentekoa: mihin investoidaan ensin ja millä tasolla suojautuminen on perusteltua.
Mikä on turvallisuusauditoinnin ja riskikartoituksen tärkein ero?
Tärkein ero on näkökulma: turvallisuusauditointi katsoo taaksepäin ja arvioi nykytilaa suhteessa vaatimuksiin, kun taas riskikartoitus katsoo eteenpäin ja arvioi tulevia uhkia ja niiden todennäköisyyttä. Auditointi mittaa vaatimustenmukaisuutta, riskikartoitus tunnistaa haavoittuvuuksia.
Konkreettinen esimerkki selventää eroa. Turvallisuusauditointi voi todeta, että paloilmoitinjärjestelmä on huollettu lakisääteisen aikataulun mukaisesti ja dokumentaatio on kunnossa. Riskikartoitus saattaa kuitenkin nostaa esiin, että kiinteistön laajennusosan palokuorma on kasvanut merkittävästi eikä nykyinen järjestelmä kata uusia tiloja riittävästi. Auditointi olisi antanut puhtaan paperin, vaikka todellinen riski olisi kasvanut.
Toisin sanoen: auditointi voi kertoa, että kaikki on tehty oikein. Riskikartoitus voi paljastaa, että oikein tehty ei enää riitä.
Milloin kiinteistön omistajan kannattaa teettää riskikartoitus?
Riskikartoitus kannattaa teettää aina, kun kiinteistön käyttötarkoitus, käyttäjäkunta tai toimintaympäristö muuttuu olennaisesti. Muutos luo uusia uhkia, joita olemassa olevat järjestelmät eivät välttämättä tunnista tai torju.
Käytännön tilanteita, joissa riskikartoitus on erityisen perusteltu:
- Kiinteistö otetaan uuteen käyttöön tai sen käyttötarkoitus muuttuu
- Tiloja vuokrataan uusille toimijoille, joiden toiminta poikkeaa aiemmasta
- Kiinteistössä on tapahtunut turvallisuuspoikkeama tai läheltä piti -tilanne
- Kiinteistöön tehdään merkittävä laajennus tai peruskorjaus
- Toimintaympäristö on muuttunut, esimerkiksi alueen turvallisuustilanne on heikentynyt
- Vakuutusyhtiö tai viranomainen edellyttää dokumentoitua riskiarviota
Riskikartoitus on hyödyllinen myös silloin, kun kiinteistön omistaja haluaa priorisoida investointeja järkevästi. Sen sijaan, että päivitetään kaikkia järjestelmiä tasapuolisesti, riskikartoitus osoittaa, missä kohtaa suojautuminen on puutteellisinta suhteessa todellisiin uhkiin.
Voidaanko turvallisuusauditointi ja riskikartoitus yhdistää?
Kyllä, ja usein se on järkevintä. Turvallisuusauditointi ja riskikartoitus täydentävät toisiaan: auditointi kertoo, missä kunnossa olemassa olevat järjestelmät ovat, ja riskikartoitus kertoo, ovatko ne oikeita järjestelmiä oikeissa paikoissa. Yhdessä ne antavat kattavan kuvan kiinteistön turvallisuuden nykytilasta ja kehitystarpeista.
Yhdistetty lähestymistapa on erityisen toimiva peruskorjausten tai järjestelmäuudistusten yhteydessä. Kun tiedetään sekä nykyisten järjestelmien puutteet että kiinteistöön kohdistuvat todelliset riskit, investointipäätökset voidaan perustella selkeästi ja kohdentaa sinne, missä ne tuottavat eniten turvallisuushyötyä.
Käytännössä yhdistetty prosessi etenee loogisesti: ensin kartoitetaan riskit, sitten auditoidaan olemassa olevat järjestelmät suhteessa tunnistettuihin uhkiin, ja lopuksi laaditaan toimenpidesuunnitelma prioriteetteineen. Tämä järjestys varmistaa, että auditointi kohdistuu oikeisiin asioihin eikä vain täytä muodollista vaatimusta.
Kuka on pätevä tekemään turvallisuusauditoinnin tai riskikartoituksen?
Pätevä tekijä on turvallisuusalan ammattilainen, jolla on dokumentoitu kokemus kiinteistöturvallisuudesta, tuntemus voimassa olevista säädöksistä ja kyky arvioida teknisiä järjestelmiä puolueettomasti. Auditoijan tai riskikartoituksen tekijän on oltava riippumaton suhteessa arvioitavaan kohteeseen.
Turvallisuusauditoinnissa on tärkeää, että tekijä tuntee toimialan standardit ja lainsäädännön, kuten pelastuslain vaatimukset paloilmoitinjärjestelmille tai sähköturvallisuuslain velvoitteet. Riskikartoituksessa korostuu kyky analysoida uhkia systemaattisesti ja suhteuttaa ne kiinteistön todelliseen käyttöympäristöön.
Laadun varmistamiseksi kannattaa valita toimija, jonka prosessit ovat sertifioituja. Esimerkiksi Paretecin turvatekniikan palvelut toteutetaan ISO 9001:2015 -sertifioidun laadunhallintajärjestelmän mukaisesti, mikä tarkoittaa dokumentoituja prosesseja ja jäljitettäviä toimenpiteitä jokaisessa kohteessa. Sertifiointi ei ole pelkkä muodollisuus: se on osoitus siitä, että työ tehdään järjestelmällisesti ja tulokset ovat luotettavia.
Kiinteistön omistajan kannattaa myös varmistaa, että valittu toimija pystyy tarvittaessa toteuttamaan myös havaittujen puutteiden korjaukset. Kun sama kumppani tekee sekä arvioinnin että korjaavat toimenpiteet, vastuu on selkeä ja tieto siirtyy sujuvasti suunnittelusta toteutukseen.
Ota yhteyttä ja sovitaan, miten kiinteistösi turvallisuuden nykytila kannattaa arvioida.
